—
Keräsimme yhteen kymmenen kohtaa, jotka kertovat miksi VIGOR | Tervettä elinvoimaa -hankkeelle on tarvetta. VIGOR edistää ulkomaalaistaustaisten seksuaaliterveyttä.
Seuraavassa sanalla ”ulkomaalaistaustainen” viitataan pääasiassa arabian, darin, kurdin, persian ja somalin kieliryhmien edustajiin. Aina kun edistetään seksuaaliterveyttä, edistetään terveyttä. Siksi seksuaali-etuliite on suluissa osoittamassa sitä, että tässä puhutaan yleisterveydestä, joka kuuluu myös seksuaaliterveyden alle.
1) Tasa-arvoa (seksuaali)terveyspalveluihin
Länsimaiden ulkopuolelta tulevat ulkomaalaistaustaiset ovat haavoittuvaisessa asemassa seksuaaliterveytensä suhteen. (Seksuaali)terveyspalveluiden käyttö on usein tarpeeseen nähden liian alhaista sekä laadultaan heikompaa kuin valtaväestön saama hoito. Ulkomaalaistaustaiset kokevat myös tarvitsevansa enemmän terveyspalveluita kuin muu väestö.
Tarvitaan tasa-arvoa myös seksuaaliterveyspalveluiden jakautumiseen.
2) Pelko pois sanasta ”seksuaalisuus”
Sanaa ”seksuaalisuus” on tärkeää avata, että sen oikea merkitys ymmärretään eikä sana säikäytä. Ulkomaalaistaustaisten keskuudessa sana ”seksuaalisuus” saatetaan liittää vain makuuhuoneessa tapahtuviin asioihin, joista taas ei mielellään puhuta.
Koska sana ymmärretään väärin, voi ulkomaalaistaustaisten olla vaikea ymmärtää mitä esimerkiksi seksuaalikasvatuksella tarkoitetaan. Jos seksuaaliterveyttä haluaa edistää myös niiden henkilöiden kanssa, jotka vierastavat sanaa ”seksuaalisuus”, on hyvä lähestyä aihetta jollakin toisella teemalla, kuten syöpäseulonnoilla. Usein ”seksuaalisuus”-sanaa säikähtävät ovat iäkkäämpiä henkilöitä.
3) Ulkomaalaistaustaiset eivät välttämättä ole saaneet tietoa seksuaaliterveydestä kotimaassaan
Ulkomaalaistaustaisten kanssa tehdyssä seksuaalineuvonnassa on monesti lähdetty liikkeelle naisten alapäähygieniasta – millaisia pikkuhousunsuojia on olemassa, millä alapäätä on hyvä pestä ja millainen pikkuhousukangas hengittää. Tieto on usein ollut täysin uutta, koska aiheista ei ole heidän kotimaassaan puhuttu. Moni ei myöskään osaa etsiä tietoa internetistä, saati uskaltaa huonolla kielitaidollaan pyytää apua esimerkiksi apteekissa.
Tällaisten keskustelujen jälkeen onkin todettu, että on tärkeää, että heidän lapsillaan on enemmän tietoa seksuaaliterveyteen liittyvistä aiheista kuin heillä on ollut.
Hyvän esimerkin antaa iäkkäämpi irakilaisnainen, joka kertoi VIGORin työntekijöille, ettei hänelle pienenä kerrottu mitään kuukautisista. Kun hänellä alkoi kuukautiset, hän ei tiennyt mistä oli kyse. Hän lukittautui omaan huoneeseensa itkemään joka kuukausi, koska hän luuli kuolevansa.
Ulkomaalaistaustaisten tiedot seksuaaliterveyskysymyksistä voivat olla puutteellisia.
4) Kaikille tietoa hoidosta ja seulonnoista
Ulkomaalaistaustaisten osallistuminen terveystarkastuksiin ja seulontoihin on vähäisempää. Esimerkiksi mammografia- ja papaseulontoihin osallistuminen on somalialais- ja kurditaustaisten naisten keskuudessa suhteellisen vähäistä. Seulonnat ovat olleet tärkeä teema myös hankkeen työntekijöiden maahanmuuttajien keskuudessa pitämissä seksuaalineuvontatilanteissa – tietoa on haluttu lisää.
Yleistä on ollut myös epätietoisuus siitä, mistä hoitoa saa.
5) Miehet mukaan!
Miehet, varsinkin ulkomaalaistaustaiset, jäävät monessa ulkopuolelle. Tämä pätee myös seksuaaliterveyden edistämistyössä. Ylipäätänsä on yleistä, että järjestömaailmassa naiset edistävät naisten seksuaaliterveyttä.
Useiden ulkomaalaistaustaisten miesten mukaan heidän kieliryhmänsä nuoret miehet miettivät ristiriitaisten seksuaaliopetusten keskellä muun muassa sitä, millainen miehen tulisi olla, mistä löytäisi itselleen kunnon puolison sekä mikä on oikein ja mikä väärin.
Heidän mukaansa ulkomaalaistaustaiset nuoret miehet myös syrjäytyvät helposti, koska omaa paikkaa yhteiskunnassa ei löydy. Nämä nuoret miehet usein liikkuvat omissa piireissään, minkä vuoksi on perusteltua kohdentaa toimintoja heille ja juuri sinne, missä he viettävät aikaansa.
Nuorille miehille halutaan tarjota toimintaa sinne, missä he viettävät aikaansa.
6) Kielitaito ei saa estää terveyspalveluita
Kielitaito voi usein olla haasteena niin tiedon ymmärtämisessä ja omaksumisessa, terveyspalveluihin hakeutumisessa kuin terveydenhuollon asiakaskontaktissakin.
Tämän vuoksi ihmisten on tärkeää saada tietoa terveydestä ja terveyspalveluista omalla äidinkielellään. Ymmärtäminen voi olla vaikeaa, koska esimerkiksi kaikille sanoille ei löydy kaikista kielistä suoria vastineita. Muun muassa sanalle ”vaihdevuodet” ei ole suoraa somalin kielistä vastinetta.
Kun henkilö saa tietoa omalla kielellään, hän todennäköisemmin omaksuu saamansa tiedon. Omaksumisen lisäksi henkilö myös oppii suomen kielen vastineita tietyille sanoille.
Naisryhmässä kukin sai kirjoittaa sanan ”terveys” omalla kielellään.
7) Annetaan ammattilaisille vastauksia kysymyksiin ja luodaan ymmärrystä vieraisiin kulttuureihin
Ammattilaiset pitävät asiakkaan vierasta kulttuuria usein isoimpana muurina luottamuksellisen asiakassuhteen luomisessa. Tähän liittyvät muun muassa ammattilaisten asenteet ja ennakkoluulot ulkomaalaistaustaisten seksuaaliterveyttä kohtaan.
Jos heillä ei ole asenteita ja ennakkoluuloja, niin ainakin paljon kysymyksiä.
Kouluterveydenhoitajat ovat usein ihmetelleet miten tulisi suhtautua esimerkiksi siihen, kun muslimipoika kondomipaketin saadessaan silminnähden ahdistuu tilanteesta.
8) Hälvennetään ulkomaalaistaustaisten epäilyksiä suomalaisesta terveydenhuollosta
Asenteita ja ennakkoluuloja on toki myös ulkomaalaistaustaisilla. Ulkomaalaistaustainen saattaa olla lähtöisin kulttuurista, joka on hyvin erilainen kuin suomalainen kulttuuri. Muun muassa terveys ja sairaus voidaan määritellä hyvin eri tavoin, ja ajatukset oireiden ja sairauksien hoitamisesta voivat poiketa suurestikin suomalaisesta ajatuksesta.
Tämän vuoksi esimerkiksi suomalaisen terveydenhuollon ammattilaisen näkemys toimivasta hoidosta voi olla hyvin erilainen kuin ulkomaalaistaustaisen.
Epäilyn vuoksi taas on vaikea luottaa ammattilaisen näkemykseen ja sitoutua hoitoon. Huonot kokemukset palveluiden käytöstä puolestaan voivat nostaa kynnystä hakeutua hoidon piiriin jatkossa.
Niin ammattilaisilla kuin ulkomaalaistaustaisillakin voi olla ennakkoluuloja toisiaan kohtaan. On tärkeää purkaa ne ja lisätä ymmärrystä ryhmien välillä.
9) Ymmärrystä ja avoimuutta – ei pelkkää tiedotusta
Valistamista ja tiedottamista on jo tehty, nyt tarvitaan syvempää ymmärrystä, kunnioitusta ja avointa dialogia, jossa kumpikin uskaltaa kertoa omasta näkökulmastaan ja jossa yhdessä voidaan miettiä parhaita ratkaisuja.
Ymmärryksellä tässä tarkoitetaan kohderyhmän arjen ja elämän hyvää tuntemusta. Tämä tuntemus saavutetaan muun muassa jalkautumalla ulkomaalaistaustaisten keskuuteen, käymällä heidän kanssaan keskusteluja ja tutustumalla jo tehtyyn aihepiiriin liittyvään tutkimukseen. Jotta jalkautuminen ja keskustelu onnistuu, pitää ensiksi tutustua ja osoittaa kunnioitusta. Tämän jälkeen pikku hiljaa lähdetään rakentamaan luottamusta ja päästään mahdollisesti siihen pisteeseen, jossa tieto ymmärretään ja omaksutaan.
Tulee panostaa laatuun ja kunnioittavaan dialogiin, jolloin tieto ei jää kuuroille korville.
10) Seksuaaliterveyden edistäminen on terveyden edistämistä
Seksuaaliterveyden edistäminen ja siihen liittyvien sairauksien ennaltaehkäisy vähentää muiden (kalliimpien) terveyspalveluiden tarvetta.
Jalkautuvaa ja ennaltaehkäisevää terveystyötä on hyvä tehdä siellä, missä ulkomaalaistaustaiset ovat – esimerkiksi heille tutuissa järjestöissä, kahviloissa, moskeijoissa ja jalkapallopeleissä.
Terveyspalveluiden liian korkeat hinnat voivat olla esteenä palveluihin hakeutumiseen, minkä vuoksi jalkautuva terveystyö on tärkeää.