—
Peräti 94 % VIGORin toteuttaman kyselyn vastaajista oli sitä mieltä, että ammattilaiset tarvitsevat enemmän tietoa ja työkaluja ulkomaalaistaustaisten seksuaaliterveyden käsittelemiseen. Ensimmäinen askel on syventyä siihen, kuinka seksuaalisuus ylipäätään otetaan puheeksi eritaustaisten ihmisten kanssa.
VIGORin ensimmäinen koulutus seksuaalisuuden puheeksi ottamisesta oli 8.10., ja puhujana oli innostava sekä ammattitaitoinen Maarit Sinisaari-Eskelinen Metropolia-ammattikorkeakoulusta. Paikalle saapui yli 20 osallistujaa, jotka edustivat monia eri tahoja; mm. African Carea, Tyttöjen taloa, sekä Transtukipistettä.
Aktiivisella osallistujaporukalla oli kokemusta hyvin eritaustaisten ihmisten kanssa työskentelystä, ja lähtökohdat koulutukselle olivat monenlaiset. Kaikkia kuitenkin yhdisti halu kehittyä siinä, miten kohdata eritaustaisia ihmisiä seksuaalisuuden tiimoilta.
Osallistujat valitsivat alkuun senhetkistä tunnetilaansa kuvaavan valokuvan, ja kertoivat valinnastaan. Yksi osallistujista valitsi kuvan vihannestorista, ja hänen perustelunsa kiteytti koulutuksen tarkoituksen hienosti. Ulkomailla torilla voi nähdä herkullisen näköisiä ruokia – mutta myös ällöttävän näköisiä ja tuntemattomia asioita. Välillä tarvitsee oppaan, jonka kanssa voi yhdessä tarttua myös niihin epäilyttävän näköisiin ruokiin, joihin ei ehkä haluaisi koskea.
Tarkoitus olikin löytää nyt ”torilta” jokaiselle jotain uutta kokeiltavaa.
Koulutuksessa puhuttiin seksuaalisuuden moninaisuudesta sekä käytiin läpi tärkeitä käsitteitä, kuten trans- ja intersukupuolisuus, sekä seksuaalisen suuntautumisen skaaloja. Käsitteet ovat tärkeitä ymmärtää seksuaalisuudesta puhuttaessa, mutta käsiteviidakkoa ei tarvitse kuitenkaan alkaa avata jokaisen kanssa. Tärkeintä on, että ammattilainen osaa suhtautua jokaisen seksuaaliseen identiteettiin yksilötasolla, ja käyttää asiakkaan tai keskustelukumppanin käyttämiä käsitteitä.
Seksuaalisuudesta puhuttaessa on tärkeää tehdä selväksi, mitä seksuaalisuus tarkoittaa. Se on sitä, mitä ollaan, kun taas seksi on sitä, mitä tehdään.
”Minusta on ihanaa, että voin tässä näin vain seistä ja toteuttaa omaa seksuaalisuuttani.”
Maarit Sinisaari-Eskelinen
Yksi osallistuja kertoi oman kokemuksensa käsitteenmäärittelyn tärkeydestä. Hän oli irakilaistaustaisen asiakkaan kanssa käynyt läpi maahanmuuttoviraston täytettävää lomaketta, jossa kysyttiin seurusteluaikaa kumppanin kanssa ennen naimisiin menoa. Asiakas ei ollut ymmärtänyt kysymystä, sillä seurustelun käsite ei ollut hänelle täysin selvä. Tästä kysymyksestä olikin kehkeytynyt mielenkiintoinen keskustelu: ilmiselvältä tuntuva suomen kielen käsite ei ollutkaan niin yksinkertainen selittää, kuin olisi voinut kuvitella.
Tärkeimmät esille nousseet asiat seksuaalisuuden puheeksi ottamisessa olivat omien ennakkoluulojen tarkastaminen, turvallisen tilan luominen sekä asioiden normalisointi. Edellä mainitussa tapauksessa piilevä ennakkoluulo oli, että jokainen on seurustellut ennen naimisiin menoa. Ennakkoluuloja onkin usein vaikea havaita, ennen kuin oma ajatusmalli kyseenalaistetaan ulkopuolelta.
Turvallinen tila luodaan yksilötason luottamuksellisella kohtaamisella. Vaikka ”normaali” on käsitteenä huono, on seksuaalisuuteen liittyvien asioiden normalisointi tärkeä osa turvallisen tilan ja keskusteluilmapiirin syntyä. Normalisointia on esimerkiksi painottaa, että kaikkien kanssa puhutaan näistä samoista aiheista.
Kaipaisiko sinun työyhteisösi koulutusta seksuaalisuuden puheeksi ottamisesta? Seuraa tulevia koulutuksiamme täältä, tai ota yhteyttä VIGORin hankepäällikkö Tiina Alakärppään: tiina.alakarppa@sosped.fi.
Teksti: Martta Kaskinen