—
VIGOR osallistui Hivpointin järjestämään Otetaan puheeksi monikulttuurisuus ja seksuaalisuus! –seminaariin.
Seminaarissa esiteltiin mm. Photovoice-projekti, jossa vertaisryhmien osallistujat kertovat sanojen ja kuvien kautta, millaista on elää Suomessa vahvasti stigmatisoidun pitkäaikaissairauden kanssa. Lisäksi kuultiin Hivpointin nuorten ryhmän jäsenen tarina hänen itse kertomanaan.
Hiv-positiivisten ihmisten tarinoita on tärkeää kuunnella, jotta tarpeetonta stigmaa saadaan murrettua. Lääkitty hiv ei tartu edes suojaamattomassa yhdynnässä henkilöstä toiseen eikä raskaana olevasta äidistä sikiöön. Lääkittyyn hiviin pitäisi siis suhtautua neutraalisti kroonisena sairautena – kuten esimerkiksi diabetekseenkin. Tutkitusta faktatiedosta huolimatta moni tartunnan saanut ei uskalla edelleenkään kertoa tartunnastaan välttämättä edes lähipiirilleen.
Lääkitty hiv ei tartu edes suojaamattomassa yhdynnässä henkilöstä toiseen eikä raskaana olevasta äidistä sikiöön. Lääkittyyn hiviin pitäisi siis suhtautua neutraalisti kroonisena sairautena – kuten esimerkiksi diabetekseenkin.
Maahanmuuttajataustaisilla on yhä kantaväestöä enemmän hiv-tartuntoja, suunnittelemattomia raskauksia ja koettua väkivaltaa. Maahanmuuttajat käyttävät myös ennaltaehkäiseviä terveyspalveluita kantaväestöä vähemmän. Tämä ei ole yhdenvertaisuusperiaatteen mukaista.
Osa maahanmuuttajista tulee Suomeen konteksteista, joissa käsitykset sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta eroavat suomalaisesta kulttuurista ja lainsäädännöstä. Heillä on kuitenkin yhdenvertainen oikeus seksuaalikasvatukseen, tietoon ja palveluihin.
Seminaarin pääpuhuja Anita Novitsky Väestöliitosta puhui esimerkiksi siitä, miten seksuaalisuuden puheeksi ottamisessa on tärkeää riisuutua ennakkoluuloista:
”Erilaisista kulttuurisista lähtökohdista tai uskonnollisista näkemyksistä huolimatta maahanmuuttajien seksuaalisuus ei sinällään eroa kantaväestön seksuaalisuudesta. Jokainen maahanmuuttaja on ensisijaisesti yksilö, omine luonteenpiirteineen, kokemuksineen ja näkemyksineen – myös seksuaalisuuden osalta.”
Novitskyn mukaan onkin tärkeää, että emme oleta, mitä ja miten erilaiset ihmiset haluavat seksuaalisuudesta puhua. Sen sijaan on tärkeää ottaa seksuaalisuus rohkeasti puheeksi kaikkien kanssa, ja uskaltaa kysyä.
Tämän verran voi kuitenkin olettaa: seksuaalisuus on tärkeä osa jokaisen yksilön identiteettiä, ja taustasta tai kielestä riippumatta jokaisella on tarve sekä oikeus ymmärtää omaa seksuaalisuuttaan.
Annetaan siis enemmän arvoa toisten kohtaamiselle. Vain aidosti kuuntelemalla voimme oppia seksuaalisuuden moninaisuudesta myös monikulttuurisissa konteksteissa, sekä rikkoa turhia tabuja ja stigmoja.
Teksti: Martta Kaskinen