Hyppää sisältöön

Ammattilainen, muista nämä 5 asiaa

Yleinen

Yhtenä VIGOR-hankkeen kohderyhmänä ovat ammattilaiset, jotka työskentelevät ulkomaalaistaustaisten seksuaaliterveyden edistämisen parissa. 1.10. järjestetyn Verkostobrunssi-tapahtuman paneelikeskustelussa VIGOR-mentorit jakoivat mentorointikokemuksiensa lisäksi vinkkejä ammattilaisten työn tueksi. Mitä keskustelussa nousi esiin?

1. Ulkomaalaistaustaisille ammattilaisille on tarvetta

Seksuaaliterveydestä keskusteleminen vaatii rohkeutta ja luottamusta. Rohkeutta ja luottamusta tarvitaan erityisen paljon silloin kun taustalla on kulttuuri, jossa seksuaaliterveyttä pidetään niin yksityisenä asiana, ettei siitä voida puhua edes lääkärin kanssa. Kun vastassa on eri kulttuuritaustasta tuleva ammattilainen, kynnys avoimeen keskusteluun nousee usein entisestään.

”Esimerkiksi repeämistä ei välttämättä uskalleta kysyä suomalaisilta kätilöiltä”, kätilönä työskentelevä mentori kertoo. Hän kohtaa työssään somaliäitejä, jotka ilahtuvat ja helpottuvat yhteisestä taustasta ja saavat siitä rohkeutta avata asioita, jotka olisivat muuten jääneet kertomatta. Myös hän itse kokee somaliäideille puhumisen helpoksi niin yhteisen kielen kuin huumorinkin ansiosta.

Myös yhteinen uskonto voi olla yhdistävä voimavara, jonka avulla keskusteleminen helpottuu. ”Yhdessä rukoileminen on tapa lähestyä vaikeita asioita erityisesti vanhempien ihmisten kanssa”, yksi mentoreista kuvailee.

Rohkeutta ja luottamusta tarvitaan erityisen paljon silloin kun taustalla on kulttuuri, jossa seksuaaliterveyttä pidetään niin yksityisenä asiana, ettei siitä voida puhua edes lääkärin kanssa.

2. Myös ulkomaalaistaustaiset ammattilaiset toivovat lisää koulutusta

Se, että ammattilainen ja asiakas ovat molemmat ulkomaalaistaustaisia ei vielä takaa sitä, että seksuaaliterveydestä puhuminen olisi helppoa. Kieliä ja kulttuureita on monia ja osa asiakkaiden vastaanotolle tuomista aiheista voi olla ammattilaisillekin vieraita.

Mentorit nostavat esiin muun muassa väkivaltaa kohdanneiden ihmisen tukemisen. ”Perheväkivaltaa kokeneiden kohtaaminen on vaikeaa, koska asia on itselleni vieras. Haluaisin lisää tietoa perhe- ja kunniaväkivallasta”, kätilönä työskentelevä mentori kertoo.

Sosiaalialalla työskentelevä mentori toivoo puolestaan oppivansa lisää verkossa tapahtuvasta häirinnästä voidakseen auttaa sitä kokevia nykyistä paremmin.

3. Ammattilaisiin kohdistuvia pelkoja ja väärinkäsityksiä täytyy korjata

Erityisesti lastensuojelu herättää ulkomaalaistaustaisissa vanhemmissa pelkoa. Lastensuojeluun liitetään usein ajatus lasten menettämisestä.

Etenkin ristiriitatilanteet lasten ja vanhempien välillä mietityttävät vanhempia. ”Vanhemmat kysyivät, että onhan ok, että he ottavat riitatilanteessa lapselta puhelimen pois. Että eihän lastensuojelu puutu asiaan”, sosiaalialalla toimiva mentori kuvailee erästä kohtaamaansa tilannetta.

Vanhempia täytyy tukea ja rohkaista oikomalla vääriä uskomuksia ja löytämällä ratkaisuja, joissa perheet saavat tarvittaessa apua ennen kuin asiat etenevät lastensuojeluun saakka. On tärkeää, että ulkomaalaistaustaiset vanhemmat saavat tietoa lastensuojelusta omalla kielellään.

4. Tulkki ei ole aina hyvä vaihtoehto

Tulkin käyttäminen ei välttämättä takaa sujuvaa kommunikaatiota. Esimerkiksi lääkärin ja potilaan välisestä keskustelusta osa saattaa sensuroitua pois, sillä sen sisältöä pidetään häpeällisenä. ”Ajatellaan vaikka tilannetta, jossa puhutaan pariskunnan kanssa heidän intiimiasioistaan ja paikalla on ylimääräinen miestulkki kuuntelemassa.”, yksi mentoreista kuvailee mahdollista esimerkkitilannetta.

Erilaisten murteiden vaikutus on tärkeä pitää mielessä tulkkia valittaessa. Esimerkiksi arabiasta on olemassa lukuisia toisistaan huomattavasti poikkeavia murteita. Arabian kirjakielen tulkki on siksi paras vaihtoehto.

5. Sensitiivisyys on tärkeää

On hyvä muistaa, että seksuaaliterveys on henkilökohtainen asia, josta puhuminen vieraalle ihmiselle saattaa olla haastavaa kulttuuritaustasta riippumatta. ”Tutkinto ja osaaminen ovat eri asioita – tarvitaan myös sensitiivisyyttä.”, yksi mentoreista painottaa.

”Jopa itse maahanmuuttajanaisena on ollut vaikea kysyä toiselta maahanmuuttajataustaiselta esimerkiksi ehkäisystä”, kätilönä työskentelevä mentori kertoo.

”Tutkinto ja osaaminen ovat eri asioita – tarvitaan myös sensitiivisyyttä.”

On tärkeää, että ammattilaisilta löytyy taitoa kohdata ihmisiä ja herkkyyttä tunnustella, milloin on oikea hetki nostaa arkaluontoisina pidettäviä asioita esille. Jos asiakas tai potilas vaikuttaa sulkeutuneelta, keskustelu ei useinkaan pääse etenemään. Myös tietynlaisista sanavalinnoista voi mentoreiden mukaan päätellä, onko tilanne otollinen keskustelun jatkamiselle.

”Ei tällaisia asioita muutenkaan töksäytellä”, yksi mentoreista muistuttaa.

/ Saana Lehtinen