—
Olen useiden vuosien ajan löytänyt itseni keskusteluista, joissa on puhuttu kahden kulttuurin parisuhteiden arjen haasteista ja siitä, kuinka nämä haasteet saattavat tuoda mukanaan myös väkivaltaa ja seksuaalielämän ongelmia. Kokemukseni mukaan näistä haasteista ja ongelmista ei liioin puhuta.
Kahden kulttuurin parisuhteilla tarkoitan suhteita, joissa osapuolet ovat syntyneet eri maissa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuonna 2017 lähes 60 000 suomalaistaustaista, joilla oli ulkomaalaistaustainen avo- tai aviopuoliso. Tilastokeskus on listannut 20 yleisintä ulkomaalaistaustaisen taustamaata, joiden joukossa on myös Irak, Marokko, Iran ja Egypti. Nämä kaikki kuuluvat VIGOR-hankkeen kohderyhmään.
Kirjoitan tämän blogitekstin erityisesti niitä suhteita silmällä pitäen, joissa osapuolina ovat suomalaistaustainen nainen ja Lähi-idästä kotoisin oleva mies.
Miehisyys koetuksella
Suomeen muuttanut mies on usein oppinut kotimaassaan, että miehen rooli on kantaa taloudellisesti vastuu perheestään. Kun hän tulee yksin Suomeen, hän joutuu jättämään oman perheensä ja suvun taakseen, mutta näiden lisäksi myös käsityksensä miehen roolista.
Suomeen tullessaan mies joutuu usein tavallaan ”luopumaan” perheestään vastuussa olemisesta, sillä sellaista mahdollisuutta ei ole.
Suomeen tullessaan mies joutuu usein tavallaan ”luopumaan” perheestään vastuussa olemisesta, sillä sellaista mahdollisuutta ei ole. Suomessa mies ei yleensä saa heti töitä ja muutenkin yhteiskunta kantaa yksilöstä vastuun rakenteillaan. On olemassa ”systeemi”, mikä pitää sinusta juuri riittävästi huolta, että kykenet elämään tässä yhteiskunnassa.
Samalla suomalainen yhteiskunta voi tuntua byrokraattiselta ja jäykältä. Se voi tehdä elämästä hyödyttömän tuntuisen uudessa kotimaassa, mikäli työttömyys kestää pitkään. Vielä suurempi kolaus miehisyydelle voi olla se, jos suomalainen vaimo on työelämässä.
Suhteen arkea haastaa kasvatukselliset erot ja tukiverkoston puute
Suhteeseen tuo usein haasteita myös osapuolten kasvaminen hyvin erilaisissa kasvuympäristöissä. Suhteen osapuolilla voi olla hyvinkin erilaisia ajatusmalleja esimerkiksi lasten kasvatukseen liittyen. Nämä eroavaisuudet usein korostuvat paineen alla, kun suhteen alkuhuuma katoaa ja tilalle tulee velvollisuuksia ja vastuita sekä yhteinen ja koti ja mahdolliset lapset.
Arjen haasteisiin ei tuo helpotusta myöskään se, että perheen perustamisen jälkeen uusi perhe kantaa usein yksin vastuun kodin- ja lastenhoidosta.
Arjen haasteisiin ei tuo helpotusta myöskään se, että perheen perustamisen jälkeen uusi perhe kantaa usein yksin vastuun kodin- ja lastenhoidosta. Näillä perheillä ei yleensä ole lähisukulaisia auttamassa, tai suhteet ovat sellaiset, että apu ei toimi. Usein mies on tullut Suomeen yksin eli hänen perheensä on hänen kotimaassaan. Suomalaisen naisen suku taas ei välttämättä hyväksy heidän avioliittoaan esimerkiksi sen vuoksi, että nainen on kääntynyt muslimiksi.
Turhautuminen, tarpeettomuuden tunne ja puhumattomuus saattavat johtaa väkivaltaan
Arjen erilaiset haasteet synnyttävät suhteen molemmille osapuolille suuria turhautumisen tunteita. Tiedän useita sellaisia elämäntarinoita, joissa suomalainen nainen on alkuhuuman jälkeen jumittunut kotiin. Syystä tai toisesta nainen raataa kotona (ja mahdollisesti sen ulkopuolellakin) yksin ja mies ei osallistu kotitöihin tai lastenhoitoon. Monesti mies ei edes työskentele. Kaikki vastuu kaatuu naisen harteille. Tämä luonnollisesti turhauttaa näitä naisia.
Myös miehet kokevat suurta turhautumista arjen haasteiden keskellä, mutta ennen kaikkea tarpeettomuuden tunnetta.
Myös miehet kokevat suurta turhautumista arjen haasteiden keskellä, mutta ennen kaikkea tarpeettomuuden tunnetta. Miehen turhautumisen ja tarpeettomuuden tunteita ei auta se, että miehet harvemmin puhuvat tunteistaan. Tunteitaan tukahduttava ja huonoa itsetuntoa kokeva mies saattaa purkaa tunteitaan jopa väkivallalla.
Haasteet ja ongelmat usein vaikuttavat myös seksuaalisuuteen ja seksielämään
On hyvin luonnollista, että edellä mainituilla haasteilla ja ongelmilla on vaikutusta myös suhteen molempien osapuolten seksuaalisuuteen ja seksielämään. Mielestäni olisikin tärkeää antaa kahden kulttuurin pariskunnille seksuaalikasvatusta.
On tärkeä huomioida, että syyttävällä sormella tässä ei voida osoittaa ketään, vaan näissä tilanteissa tarvitaan molempien osapuolten osallisuutta. Suhteen molempien osapuolten tulisi tietää muun muassa seksuaalisen halun puutteen moninaisista syistä ja avoimen sekä kunnioittavan kommunikoinnin tärkeydestä.
Tarvittava osallisuus voi olla hyvin pientä, arjen askareiden jakamista sekä toisen voimavarojen ja niiden rajallisuuksien huomioon ottamista.
Joskus myös pienikin arjen apu voi olla juuri sitä, mikä saa isonkin muutoksen aikaan. Tarvittava osallisuus voi olla hyvin pientä, arjen askareiden jakamista sekä toisen voimavarojen ja niiden rajallisuuksien huomioon ottamista.
Tutustukaa toisiinne ja edetkää rauhassa
Kehottaisin ihmisiä tutustumaan mahdolliseen tulevaan puolisoonsa kauan ja hyvin. Millainen menneisyys kummallakin on ja millaisia arvoja sekä tulevaisuuden toiveita kummallakin on?
Mielestäni suhteissa hosutaan liian paljon, minkä vuoksi tulee vakavia ongelmia sekä eroja. Ennen kaikkea lastenhankinta ei saisi olla se, mistä yhteinen perhe-elämä aloitetaan. Silloin kärsijänä on lapsi.
-Afrah, VIGOR-mentori