Hyppää sisältöön

Koronan vaikutus turvapaikanhakijaperheisiin

Mentorin kirjoitus

Korona on koetellut jälleen meitä kaikkia, mutta sen vaikutus iskee voimakkaimmin ihmisryhmiin, jotka ovat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa. Työni kautta olen päässyt seuraamaan koronan vaikutusta erityisesti yhden tällaisen ryhmän, turvapaikanhakijoiden näkökulmasta, tarkemmin 2015 turvapaikkaa hakeneiden lapsiperheiden kanssa.

Poikkeustila on kuormittanut näitä perheitä monin tavoin, erityisesti toimeentulon, etäopetuksen ja yleisen hyvinvoinnin alueilla. Turvapaikanhakijoilla ei ole kesämökkiä, jonne voisi mennä viettämään karanteenia, eikä valmiiksi kuormittavassa elämäntilanteessa välttämättä jaksa tai huvita katsoa vieraskielistä elokuvaa.

Turvapaikanhakijoilla ei ole kesämökkiä,
jonne voisi mennä viettämään karanteenia
.


Poikkeusolot iskevät erityisen voimakkaasti kielitaidottomiin lapsiperheisiin

Työssäni kohtaamien perheiden vanhemmat ovat koulutustasoltaan hyvin erilaisia. Osa vanhemmista on korkeasti koulutettuja ja osaavat oman äidinkielensä lisäksi englantia sekä jonkin verran suomea. Osa vanhemmista on täysin luku- ja kirjoitustaidottomia, eivätkä välttämättä osaa latinalaisia aakkosia. Havaitsemani mukaan, koronan negatiiviset vaikutukset ovat iskeneet erityisen voimakkaasti näihin kirjoitus- ja lukutaidottomiin maahanmuuttajataustaisiin lapsiperheisiin.

Suurin osa työssäni kohtaamistani turvapaikanhakijoista ovat parhaillaan kotoutumisvaiheessa ja toimeentulotuen asiakkaita. Luku- ja kirjoitustaidottomille jo pelkästään etuuslomakkeiden täyttäminen saattaa olla hyvin vaikeaa, eikä vastaaminen välttämättä onnistu ilman ulkopuolista apua. Ennen poikkeustilaa lomakkeiden täyttämiseen sai tukea sosiaalitoimistolta, Kelalta ja kouluista. Onneksi tarve tällaisille tukipalveluille on tunnistettu ja monenlaisia neuvonta- ja tukilinjoja on jo avattu useilla kielillä.

Luku- ja kirjoitustaidottomille jo pelkästään
etuuslomakkeiden täyttäminen saattaa olla hyvin vaikeaa.


Huolta lasten koulussa pärjäämisestä

Luku- ja kirjoitustaidottomien perheiden lapset ovat jo entuudestaan heikommassa asemassa. Lapsilla saattaa olla esimerkiksi ongelmia pärjätä koulussa erityistä tukea vaativan kielitaidon vuoksi, ja koronan seurauksena heidän tilanteensa on yhä aiempaa vaikeampi. Normaalissa arjessa luku- ja kirjoitustaidoton vanhempi ei voi juurikaan auttaa lapsiaan opiskelussa ja poikkeusolojen aikana näiden lasten ongelmat ovat moninkertaistuneet. Tavallisesti koulu pystyy tarjoamaan tukiopetusta sitä tarvitseville lapsille, mutta kun opiskelu siirtyi etäopetukseksi lapsille ei ole järjestetty enää tukiopetusta.

Tavallisesti koulu pystyy tarjoamaan tukiopetusta sitä tarvitseville lapsille, mutta kun opiskelu siirtyi etäopetukseksi lapsille ei ole järjestetty enää tukiopetusta.


Onnistunut etäopetuskokemus vaatii mm. toimivan laajakaistayhteyden, tarvittavat välineet, kuten tietokoneen ja kuulokkeet sekä ATK:ta osaavan henkilön tuen ja kielitaitoisen ihmisen. Monesti, kun yksi tekijä puuttuu, etäopetus ei enää onnistukaan. Usein merkittävä tekijä, joka puuttuu näissä maahanmuuttajataustaisista perheistä on kielitaitoinen aikuinen.

Etäopetukseen siirtyminen vaikuttaa myös perheiden toimeentuloon. Ennen koronaa lapset saivat kerran päivässä lämpimän ruoan koulusta, mutta etäopetuksen aikana kouluruokailua ei ollut saatavilla. Monet kunnat ovat aloittaneet ruoanjakelun, mutta apu ei ole välttämättä saavuttanut perheitä, joiden vanhemmat eivät osaa käyttää Wilmaa, jossa ruoanjaosta on informoitu.

Hallituksen toukokuun puolessa välissä tekemä päätös koulujen avaamisesta jakoi mielipiteitä puolin ja toisin: monet eivät pitäneet päätöstä järkevänä, sillä koulua oli jäljellä vain kaksi viikkoa, mutta monelle luku- ja kirjoitustaidottoman perheen lapselle tämä lyhyt aika saattoi olla merkittävä: lapset näkivät kahden viikon aikana osaavia aikuisia, tapasivat muita lapsia ja saivat sellaista tukea opiskeluihinsa, jollainen ei ollut kotona mahdollista.

Varsinkin yksinhuoltajana haasteita saattaa kasautua. Eräs 2015 Suomeen tullut yksinhuoltaja äiti sanoi odottavansa innokkaasti koulujen avautumista. Hänen lapsistaan oli tullut poikkeuolojen myötä alakuloisia, surullisia, tottelemattomia ja kiukkuisia. ”Lasten unirytmi on mennyt täysin sekaisin. Enkä kielitaidottomana voi auttaa heitä opiskeluissa, sillä en hallitse verkkojärjestelmää Wilmaa, jonka kautta koulutehtävät tulevat. Puutteellisen kielitaitoni vuoksi en voi oikein muutenkaan auttaa lapsiani etäopetuksen aikana. Opiskelen itse suomenkieltä etänä ja suurin osa ajastani menee oman opettajani antamiin kotiläksyihin. Odotan koulun avautumista, koska pelkään lasteni jäävään jälkeen opinnoissa ja olen huolestunut, että heidän mielialansa laskee entisestään.”

Odotan koulun avautumista, koska pelkään lasteni jäävään jälkeen opinnoissa ja olen huolestunut, että heidän mielialansa laskee entisestään.


Yksinäisyys neljän seinän sisällä – Stressaavassa tilanteessa vertaistuen kaipuu korostuu

Osalla turvapaikanhakijoista ei ole lainkaan sukulaisia Suomessa. Monella oli jo entuudestaan stressitekijöitä, kuten yksinäisyys, kielitaidottomuus ja toimeentulo. Työni parissa huomasin, että poikkeustilan aikana näissä turvapaikanhakija perheissä masentuneisuus, ahdistuneisuus, väkivaltainen käyttäytyminen ja itsetuhoiset ajatukset lisääntyivät.

Ennen poikkeustilaa monet turvapaikanhakijat saivat arjessa ilmeneviin haasteisiin vertaistukea toisiltaan koulussa, työharjoittelupaikoissa ja harrastuksien piirissä. Koronarajoitukset sulkivat kaikki neljän seinän sisään ja estivät monilta vertaistuen mahdollisuuden.

Ennen poikkeustilaa monet turvapaikanhakijat saivat arjessa ilmeneviin haasteisiin vertaistukea toisiltaan koulussa, työharjoittelupaikoissa ja harrastuksien piirissä.

Ali

VIGOR-mentori




Kuva: Anna Shvets palvelusta Pexels

0