Mentorikoulutuksen antia: seksuaalikasvatuksen sävy vaihtelee taustasta riippuen

Yleinen

Minkä ikäiselle lapselle voi kertoa seksistä, ja millä sanoin? Tämän tyyppisistä seksuaalikasvatukseen liittyvistä kysymyksistä keskusteltiin toisessa Helsingissä järjestetyssä VIGOR-mentorikoulutuksessa. Koulutukseen osallistui 7 eri-ikäistä naista eri kieli- ja kulttuuritaustoista.

Kevään ensimmäisessä Helsingin-koulutuksessa oli taas mielenkiintoisia aiheita, ja vielä mielenkiintoisempia keskusteluja niistä. Yhtenä teemana oli seksuaalikasvatus, joka on monikulttuurisille perheille usein haastavaa. Varsinkin se, kuinka uteliaalle lapselle voi kertoa seksistä, puhututti ryhmää.

1. lappu: Voinko kieltäytyä vastaamasta, jos lapseni kysyy seksuaalisuudesta?

2. lappu: 5-vuotias lapseni kysyy minulta, että mitä seksin harrastaminen tarkoittaa. Mitä vastaan?

3. lappu: Mitä teen, jos lapseni on nähnyt pornoa internetissä?
Mentorikoulutuksessa naiset keskustelivat vaikeista kysymyksistä ensin ryhmissä, ja lukivat sitten ammattilaisen vastauksen kysymyksiin.

Ryhmän naiset kertoivat kokemuksistaan siitä, miten heille on kotimaissaan kerrottu seksistä. Kulttuuri ja uskonto vaikuttavat paljon siihen, miten ja missä vaiheessa lapsille kerrotaan aiheesta. Muillakin ympäristötekijöillä, kuin kulttuurilla on myös paljon vaikutusta: maissa, joissa seksuaalinen väkivalta on yleistä, on ymmärrettävää, että lapsille kerrotaan jo varhain seksuaalisesta väkivallasta.

Monelle tytölle ensimmäiset seksuaalikasvatuksen muistot liittyvätkin pelkoon, sillä heitä on jo varhain opetettu pelkäämään seksuaalista väkivaltaa. Jotkut koulutuksen osallistujat kertoivat, että heille jäi raiskaajien pelko päälle myös Suomessa, jossa seksuaalisen väkivallan vaara ei ollut yhtä suuri, kuin heidän lähtömaissaan.

Kahden kulttuurin välillä voikin herätä hämmennystä siitä, minkälaisin tuntein seksiin tulisi suhtautua. Vaikka kasvatuksen saisi Suomessa, saattavat vanhemmat yhä pelätä lapsiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa suhteettoman paljon siihen nähden, miten todennäköistä se Suomessa on. Siksi kotona voidaan puhua seksistä negatiiviseen ja pelon sävyyn – jolloin turvallisesta ja mielihyvää tuovasta seksistä puhuminen voi jäädä raiskaajista puhumisen jalkoihin.

Mentorikoulutettavat yhtä mieltä: seksistä pitää puhua positiiviseen sävyyn

On kuitenkin tärkeää, että lapsi saa vastauksia kysymyksiinsä, ja että vastaukset auttavat lasta rakentamaan positiivista suhtautumista seksiin ja seksuaalisuuteen. Jos 5-vuotias lapsi kysyy, mitä seksi on, ei hänelle kuitenkaan tarvitse antaa tyhjentävää vastausta. Lapselle voi vaikka kertoa, että se on aikuisten leikkiä.

Monikulttuurisessa koulutusryhmässä korostuu se, että seksistä ja seksuaalisuudesta puhutaan eri tavoin lapsille ja nuorille. Aina ei olekaan oikeita ja vääriä vastauksia siihen, miten seksuaalikasvatusta tulisi tehdä. Kunhan lapsi tai nuori oppii rakentamaan myönteisen mielikuvan omasta seksuaalisuudestaan, ja kunhan hän saa kysymyksiinsä vastauksia.

Taas on takana yksi mielenkiintoisia keskusteluja täynnä ollut VIGOR-mentorikoulutus! Onnea tulevaan mentorointiin!

Onnea ja menestystä mentorointiin uusille VIGOR-mentoreille!
❤️

Teksti ja kuvat: Martta Kaskinen