Hyppää sisältöön

”Mielenkiintoinen aihe, mutta ei koske meitä” – iranilaisten naisten ajatuksia tyttöjen ympärileikkauksesta

Yleinen

Viime viikolla iranilaisten naisten ryhmässä käytiin välillä hyvin kiivastakin keskustelua tyttöjen ympärileikkauksesta. Ryhmän naiset halusivat käyttää termiä tyttöjen ympärileikkaus (persiaksi khatne) termin sukuelinten silpominen sijaan, minkä vuoksi tässäkin tekstissä käytetään ympärileikkaus-termiä.   

Ryhmässä oli 10 naista, joista osa oli Iranin kurdeja, sekä mentori, jonka avulla keskustelua voitiin käydä myös persiaksi. Mentori oli käynyt aiemmin ryhmässä puhumassa vaihdevuosista ja virtsankarkailusta, joten lähes kaikki ryhmäläiset olivat toisilleen entuudestaan tuttuja.  

Aloitimme keskustelun kysymällä yleisiä ajatuksia tyttöjen ympärileikkauksesta. “Eikö tämä aihe ole yleinen somalien keskuudessa?”  oli ensimmäisiä kysymyksiä, joita naiset esittivät.  

On ongelmallista puhua kurditaustaisista yhtenä ryhmänä 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuoden 2012 tutkimuksen mukaan Suomessa asuvista kurdinaisista 32% oli käynyt läpi ympärileikkauksen. Naiset ihmettelivät tätä tutkimustulosta. He kysyivät heti yhteen ääneen, kenestä siinä oikein puhutaan.  

”Keitä nämä (tutkimuksen) kurdinaiset ovat?”  

Naiset korostivat, että on ongelmallista niputtaa kaikki kurdit yhteen. Kurdeja asuu neljässä eri maassa eli Iranissa, Irakissa, Turkissa ja Syyriassa. Kulttuuri vaihtelee näiden maiden välillä, eikä kurdeilla ole yhteistä kieltä. Yksi naisista sanoikin, että ”tiedän jotain Irakin kurdeista, mutta en tiedä Turkin ja Syyrian kurdeista mitään.”  

Kurdien moninaisuus tuli myös esiin, kun keskusteltiin vaikeudesta puhua tyttöjen ympärileikkauksesta kurdien kanssa. Naiset kertoivat, että yleisesti ajateltuna aihe ei ole tabu, mutta siitä puhuminen ei ole kaikkien kurdien kanssa yhtä helppo esimerkiksi kielierojen vuoksi.  

”Aihe ei ole kurdien keskuudessa tabu. Me ei kuitenkaan olla yhtenäinen joukko eli luonnollisesti kaikkien kanssa puhuminen ei ole yhtä helppoa.” 

Osa oli työnsä puolesta keskustellut aiheesta somalien kanssa ja he kertoivat sen olleen helppoa: ”Olen puhunut aiheesta somalien kanssa. Ei ollut mitään ongelmia.” 

Tyttöjen ympärileikkaus on tuttua, mutta sen yleisyys herättää paljon kysymyksiä 

Kaikille ryhmän naisille tyttöjen ympärileikkaus oli ainakin jossain määrin tuttu aihe. Osa oli saanut tietoa aiheesta muun muassa mediasta, kirjoista ja koulusta. Ympärileikkausperinne kuitenkin sijoitettiin vahvasti somaliyhteisöön, minkä vuoksi kurdeihin liittyvät tutkimustiedot hämmästyttivät naisia.  

THL:n FGM-toimintaohjelman kohta ”joissain kurdiyhteisöissä tyttöjen ympärileikkaus on yleistä” herättikin paljon keskustelua. Osa oli kuullut tästä, osa tunsi ympärileikattuja kurdinaisia ja osan mielestä väite ei pitänyt paikkaansa. Naiset olivat kuitenkin samaa mieltä siitä, että ympärileikkausta ei tapahtu shiiojen parissa.

”Tämä (tyttöjen ympärileikkaus) on sunnien juttu, ei shiiojen. Eli Irakin kurdien alueella tätä saattaa pienissä määrin tapahtuma, mutta ei Iranin kurdien parissa.” 

Toimintaohjelmassa myös kerrotaan, että Suomessa arvioidaan olevan 42 iranilaista leikkausvaarassa olevaa tyttöä. Naisten oli vaikea uskoa, että Suomen iranilaiset tytöt olisivat vaarassa.  

Keskustelussa nousi kuitenkin esiin Iranin ja Irakin rajalla sijaitseva Hormozganin maakunta, jossa asuu naisten mukaan paljon arabeja. Naiset totesivat, että Suomessa vaarassa olevat iranilaiset tytöt saattavat tulla Hormozganin alueelta.  

”Luulen, että nämä vaarassa olevat tytöt tulevat Hormozganin alueelta.”

Tiedon lisääntyminen on tärkeässä roolissa tyttöjen ympärileikkauksen lopettamisessa 

Loppuvaiheessa naiset alkoivat muistella omaa ensikontaktiaan naisten ympärileikkaukseen. Eräs naisista kertoi, että hän luuli nuorena naisten ympärileikkauksen olevan kauneusleikkaus. Kun hän tuli Suomeen, hän sai lisää tietoa ja ymmärsi, mistä siinä on kyse.  

”Ennen kuin tulin Suomeen, luulin tyttöjen ympärileikkauksen olevan kauneusleikkaus. Nyt tiedän enemmän ja osaan suhtautua asiaan oikealla vakavuudella.” 

Naiset näkivät tiedon lisääntymisen olevan tärkeässä roolissa myös perinteen loppumisessa, koska usein perinnettä jatkavat ovat kouluttamattomia. Vaikka naiset olivat sitä mieltä, että useat kurdit tietävät tyttöjen ympärileikkauksen olevan Suomessa rikos, heidän mielestään kouluttamattomat ja vasta Suomeen tulleet vanhemmat voivat jäädä tämän tiedon ulkopuolelle. Tämän vuoksi naiset korostivat, että ammattilaisten tulee keskustella perinteestä niiden lasten kanssa, joiden vanhemmilla on heikko koulutustaso tai jotka ovat vasta tulleet Suomeen. Tämän myötä lapset osaavat kertoa mahdollisesta leikkausvaarasta ammattilaisille.

”On tärkeää, että lapsille puhutaan tästä, jotta he uskaltavat puhua, jos heitä pelottaa.” 

Perinnettä harjoittavia perheitä tavoitetaan jalkautuvan työn kautta

Mistä näitä perinnettä harjoittavia perheitä löytää? oli viimeisiä kysymyksiä naisille. Naiset korostivat jalkautuvan työn merkitystä: perheitä voi löytää esimerkiksi Vantaan Länsimäen erilaisista ryhmistä, Suomen kielen kursseilta, id-juhlista ja moskeijoista.  

Kysyttäessä viimeisiä kommentteja naisilta, he kiittelivät ja pyysivät, voitaisiinko ensi kerralla puhua taas vaihdevuosista ja virtsankarkailusta – ”tämä tyttöjen ympärileikkaaminen ei koske meitä”.  

Kirjoittaja on VIGORin hankepäällikkö Tiina Alakärppä

0