—
Ihminen haluaa kuulua joukkoon ja olla samanlainen kuin muut. Kun kyseessä on ulkomaalaistaustainen nuori, sopeutuminen ja joukkoon kuuluminen voi olla vaikeaa.
Omassa nuoruudessani ympäristöni antoi ymmärtää, että olen outo koska olen uskossa ja pukeudun säädyllisesti verrattuna muihin kantaväestön nuoriin. Uskonidentiteettiäni pyrittiin vavisuttamaan erilaisilla kysymyksillä ja toteamuksilla. Tätä tapahtui kouluissa, työharjoitteluissa, töissä, ulkona, bussipysäkeillä.
Yhteiskunnasta, koulusta ja kaveripiiristä voi tulla myös voimakkaita viestejä seksuaalisuudesta ja sen toteuttamisesta. Nuoret saattavat esimerkiksi kilpailla seksikokemusten määrällä. Ryhmäpaine voi olla hyvin voimakas, ja sen myötä nuori voi päätyä tekemään myös sellaisia asioita, joita ei välttämättä muuten tekisi. Jos nuori on saanut kotona konservatiivisen kasvatuksen ja tiukat arvot, hänen erilaisuutensa voi aiheuttaa ryhmässä kummasteluja.
Kodin ja yhteiskunnan seksuaaliopetusten välillä pallottelu ei olekaan mitenkään yksinkertaista – eritysesti kun muutenkin nuorena etsii itseään hormoniryöppyissään. Nuori voi olla puun ja kuoren välissä oman seksuaalisuutensa kanssa.
On hyvin yleistä, että nuoren vanhemmilla ei ole mitään käsitystä siitä, millaisia kamppailuja hänen lapsensa käy oman seksuaalisuutensa kanssa. Yleensä vanhemmat elävät Suomessa hyvin erilaisessa maailmassa kuin heidän lapsensa – he eivät välttämättä ole juuri missään yhteydessä lasten kouluun, kavereihin ja heidän vanhempiin tai sosiaaliseen mediaan.
Maahanmuuttajanuorten vanhemmille onkin tärkeää puhua seksuaalisuuden puheeksiottamisen tärkeydestä omien lastensa kanssa. Vanhempien on tärkeää tietää, että heidän lapsensa voi käydä tällä hetkellä kamppailua. Kamppailu ristiriitaisten seksuaaliopetusten välissä voi olla hyvin kuormittavaa ja ahdistavaa. Pahimmillaan se voi johtaa epätoivoon ja esimerkiksi masennukseen.
Häveliäät vanhemmat tekevät karhunpalveluksen nuorelle, sillä nuori voi sekoittaa häveliäisyyden ja häpeän. Nuori voi yhdistää koko seksuaalisuuden pelkkään häpeään. Olen sitä mieltä, että parhaimmillaan häveliäisyys suojaa ja pahimmillaan häpeä kahlitsee.
Teksti: VIGOR-mentori