Onko ”silpomisen uhkaa” olemassa Suomessa?

Yleinen

Pari viikkoa sitten Seura-lehti julkaisi laajan artikkelin tyttöjen sukuelinten silpomisen uhasta Suomessa. Artikkelissa puhutaan tärkeästä aiheesta hyvin yksipuolisesti ja spekuloiden. Olemme tähän blogikirjoitukseen saaneet 18 somaliyhteisön edustajalta kommentteja artikkelista. 

Seuran artikkelissa kerrotaan, että silpomisen uhkaan puututaan Suomessa liian lepsusti: uhka on havaittu monien kaupunkien lastensuojeluviranomaisten keskuudessa, mutta yhtään syytettä ei tiettävästi ole silpomisesta nostettu.

”Artikkelissa luodaan tahallaan vastakkainasettelua ja annetaan lukijalle sellainen mielikuva, että silpomista tapahtuu paljon Suomessa.”

Leikkaamaton somalinainen, silpomisen vastaista jalkautuvaa työtä tekevä terveydenhoitaja, 32

Yhtenä esimerkkinä toimenpiteiden puutteesta kerrotaan olevan, että 24 maahanmuuttajien kanssa työskentelevää ammattilaista ilmoitti vuonna 2017 kohdanneensa tilanteen, jossa nousi epäilys ympärileikkauksen uhasta. Vain kymmenen tapausta oli johtanut toimenpiteisiin. 

”Suomi ei ole suojellut pieniä tyttöjä niin tarmokkaasti kuin pitäisi”, on artikkelin pääargumentti. 

Kohderyhmältä kovaa kritiikkiä 

Artikkeli aiheutti VIGORin kohderyhmän keskuudessa paljon keskustelua. Kuten somaliyhteisön sisältä on aiemminkin huomautettu, keskustelu tyttöjen silpomisesta on usein mediassa melko yksipuolista ja sensaatiohakuista. Seuran artikkeli ei ole poikkeus.  

”Olen hämmentynyt Seuran artikkelista. Olen ollut 10v ympäri pääkaupunkiseutua töissä eri päiväkodeissa ja en ole ikinä kuullut FGM uhista.”

Faraonisesti leikattu somalinainen, 1 tytön äiti, lähihoitaja

Kuten artikkelissakin todetaan, ei tyttöjen silpomisesta Suomessa ole paljoa tietoa. 15 vuotta sitten tehdyn tutkimuksen mukaan lähes kukaan Suomessa asuva maahanmuuttaja ei kannattanut tyttäriensä faraonista leikkausta. Uudempaa mielipidetutkimusta ei ole tehty, mutta VIGORin tavoittaman kohderyhmän kokemusten mukaan kaikki silpomisen muodot ovat nykyään paheksuttuja yhteisöjen keskuudessa.  

Piilossa oleva ilmiö vai taakse jäänyt perinne? 

Silti se, että naiset eivät ole puhuneet laittomasta silpomisestaan mediassa, on Seuran artikkelin mukaan merkki siitä, että ”ilmiö on tiukasti piilossa”. Edes vaihtoehtona ei esitetä, että ilmiö ei välttämättä edes ole iso ongelma Suomessa.  

”Ympärileikatut naiset ympäri maailmaan ovat jatkuvasti somekanavien kautta kampanjoineet ympärileikkausta vastaan, omilla kasvoillaan ja kokemuksistaan kertoen. Miksi Suomesta ei kukaan ole halukas edes nimettömänä antamaan haastattelua? Olisiko syynä se että tapauksia ei oikeastaan ole, ja jos on, kyseessä on hyvin marginaalisesta määrästä.”

Somalinainen, sairaanhoitaja

Artikkelissa verrataan silpomisen uhrien esilletuloa #metoo -kampanjaan, jossa naiset ovat herättäneet koko maailman seksuaalisen häirinnän yleisyyteen jakamalla omia kokemuksiaan. Tyttöjen sukuelinten silpomisen vertaaminen seksuaaliseen häirintään yleisyydessään on melko yliampuvaa, kun faktatietoa tyttöjen silpomisesta Suomessa ei ole.  

Kohderyhmällä on ääni, mutta haluammeko kuulla sitä? 

Silpomisen vastaista työtä tekevät järjestöt ovat ihmetelleet, miksi silvottujen naisten kohderyhmästä kukaan ei nouse puhumaan aiheesta. VIGORin kokemuksen mukaan tämä johtuu keskustelun polarisoituneesta laadusta: olet joko silpomista vastaan, tai sen puolella.  

Jos esimerkiksi somalinainen sanoisi omalla nimellään ääneen, että silpominen on heidän yhteisössään harvinaista ja keskustelu sen ympärillä liioiteltua – leimattaisiin hänet helposti silpomisen kannattajaksi tai perinteen piilottelijaksi.

Seuran artikkelin lailla media usein haluaa kuulla – ja etsimällä etsii – vain niitä kohderyhmän edustajia, jotka sanoisivat, että ongelma on laaja ja peitelty. Emme halua murtaa ennakkokäsitystämme kuulemalla, että ongelmaa ei ole. 

VIGORin mentoritoiminnassa on havaittu, että silpominen ei ole lopulta kovin vaikea aihe keskustella kohderyhmän kanssa. Haasteena on se, että ihmiset eivät halua puhua julkisesti, sillä he eivät pysty kertomaan sitä, mitä media haluaa kuulla. Siksi me VIGORissa koemme velvollisuudeksemme julkaista anonyymisti kohderyhmän edustajien kommentteja ilman leimaamisen pelkoa. 

Shokeeraavat mielikuvat lisäävät ennakkoluuloja 

Kauhukuvat eivät luo muutosta, mutta ymmärrys voi olla muutoksen mahdollistava tekijä. Silpominen on laiton, ihmisoikeuksien vastainen ja haitallinen perinne, joka on kitkettävä. Silti on hyvä ymmärtää, että nekin äidit, jotka antavat tyttärensä silvottaviksi, eivät ole vain pahoja. Perinteen paikalliskonteksteissa on usein vahva uskomus siitä, että vain silvottu tyttö voi saada kunniakkaan elämän. Silpomattomuus taas voi johtaa koko yhteisöstä eristämiseen.

”On harmillista, että suomalaiset lukee tätä ja kaikilla on nyt ruosteinen partaterä aina mielessä, kun puhtaan FGM. Tämä herättää sääliä. En kaipaa sääliä, kaipaan rehellisempiä artikkeleita.”

faraonisesti leikattu, 2 tytön somaliäiti, lähihoitaja 

Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten perheissä ei kuitenkaan ole samanlaista yhteisön painetta, kuin paikalliskonteksteissa. Päinvastoin, Suomessa asuvilla ei ole tarvetta eikä hyötyä tyttäriensä silpomisesta.  

Yksipuolisessa, sensaatiohakuisessa ja faktoihin löyhästi nojaavassa uutisoinnissa on vaaransa, vaikka aikomus olisikin hyvä. Pahimmillaan sillä vahvistetaan ennakkoluuloja ja normalisoidaan rasistista käyttäytymistä.  

”Oon aina ihmetellyt miksi silpomisesta tehdään niin iso juttu kun somalit eivät enää silvo tyttäriään. Mun mielestä somaleiden mielenterveystyö on aidosti tärkeempää, koska se vasta on iso tabu.”

Somalinainen, terveydenhoitaja

Seuran artikkelissa puhutaan silpomisen uhasta. Vaikka ennaltaehkäisevään lastensuojeluun on panostettava, tulee kuitenkin ”uhkan” taustalla olla faktaa eikä pelkkiä ennakkoluuloja. Jos suomensomalialainen perhe matkustaa kesälomalla Somaliaan tapaamaan sukulaisia, onko matkasuunnitelma itsessään toimenpiteitä vaativa uhka?

Ainakin kohderyhmän sisältä tuleva ääni kertoo, että uhka on liioiteltu.

VIGOR ei tällä kirjoituksella ota kantaa siihen, miten suuri uhka tyttöjen sukuelinten silpominen on Suomessa. Sen sijaan tavoitteemme on huomauttaa, ettei tämänhetkinen keskustelu pohjaa faktoihin, eikä keskustelussa ole kuultu kohderyhmän edustajia.  

Teksti: Martta Kaskinen, Tiina Alakärppä, Liban Abdi, ja 21 nimettömänä pysyvää somaliyhteisön edustajaa


Lisää kohderyhmän kommentteja Seuran artikkelista:   

Itse kuulin ekaa kertaa sukuelinten silpoamisesta ammattikoulussa, ennen sitä itsellä ei ollut hajuakaan ja tietenkin utealiaana kysyin asiasta äidiltä. Hän oli jyrkästi asiaa vastaan.” – 29-vuotias somaliäiti, sairaanhoitajaopiskelija

”Ajat ovat muuttuneet. En ole hetkeäkään miettinyt koko asiaa.” -Somalimies, nuoriso-ohjaaja, 4 tytön isä 

”Sukumme on täynnä Suomessa syntyneitä tyttöjä, vauvoista aina nuoriin aikuisiin. Kukaan ei ole heistä ikinä ollut vaarassa joutua silvottavaksi. Heidän äideilleen tämän päätöksen tekemiseen ei tarvittu edes suurempia pohdiskeluja. Kaikki kunnia heille.” -Leikkaamaton somalinainen, joka tekee silpomisen vastaista jalkautuvaa työtä 

”Liioiteltua ja yliampuvaa. Jopa Somaliassa ollaan menossa eteenpäin silpomisen kanssa puhumattakaan, että Suomessa olisi joku ongelma. Huhuin perustuvaa journalismia. En arvosta”.37-vuotias somalimies, insinööri

”En ole ikinä kokenut olevani vaarassa joutua silvotuksi. En myöskään tunne ketään tyttöä, joka olisi mahdollisesti silvottu.” -Suomessa syntynyt leikkaamaton somalinainen, ylioppilas. 

”Olen hämmentynyt Seuran artikkelista. Olen ollut 10v ympäri pääkaupunkiseutua töissä eri päiväkodeissa ja en ole ikinä kuullut FGM uhista. Olen asunnut viimeisen vuoden aikana Suomessa, Somaliassa sekä Keniassa ja äitien asenteet ovat muuttuneet hyvin paljon FGM kohtaan verrattuna 20v taakse päin minun lapsuuteen.” -Faraonisesti leikattu somalinainen, 1 tytön äiti, lähihoitaja

”Epämiellyttävä luettavaa. Aivan kuin etsittäisiin jotain tyrannia. Siskomme ei ole ikinä ollut vaarassa joutua silvottavaksi.”
Suomessa syntynyt 22-vuotias somalimies

”Onko tyttöjen alapää niin kova, että teräkin menee rikki vai? Tämä on uhrien nolaamista.” -Faraonisesti leikattu monen tytön somaliäiti, lähihoitaja 

”Todella kova väite sanoa, että viranomaiset pelkää rasistileiman lasten väkivallan kustannuksella. En todellakaan usko, että kukaan viranomainen laiminlyö työnsä.” -Faraonisesti leikattu 2 tytön somaliäiti, sairaanhoitaja

”Minusta koko juttu on tehty suurentelemalla. Kuvitus on kuvottava. En ymmärrä , mitä he hakee sillä? Sääliä meitä kohtaan vai?” -Faraonisesti leikattu monen tytön somaliäiti, lähihoitaja

”Onko alapääni tehty paperista?” 
-Faraonisesti leikattu somaliäiti 

”Ihmettelen, että artikkelissa puhutaan FGM ja raiskauksesta yhdessä. Hyvä Jumala ero on valtava. – – Tuo jos jokin on FGM uhrien häpäisemistä.” 
-Faraonisesti leikattu somalinainen, sairaanhoitaja 

Tää koko aihe on kyllä niin väärällä tavalla nostettu esille ja siinä samalla vääristellään paljon totuutta. Voimavarat, sekä ennaltaehkäisevä työ pitäisi satsata sinne missä sitä tarvitaan esimerkiksi neuvoloissa. Muistan miten 7lk terveydenhoitaja alkoi puhua mulle tosta asiasta yhtäkkiä, olin niin nolona. Tuli sellainen olo että mussa on jotain vika, etten ole kokonainen ja en tuu koskaan riittämään kellekään. Olin niin häpeissäni” -Somaliäiti, 32

” Siis aivan järkyttävä kuvitus. Mitä toimittajat ovat oikein ajatelleet? Eivät ainakaan silpomisen uhreja. Ruosteinen ja likainen terä on uhrien häpäisemistä”
Leikkaamaton somalinainen, 4 lapsen äiti

” Nyt on ihmisillä sellainen mielikuva, että minutkin on silvottu ruosteisella terällä. Kamalaa. Ehkä alan kysyttäessä valehtelemaan, että olen leikkaamaton” Faraonisesti leikattu somalinainen, 3 tytön äiti. Lastenhoitaja

” Todella ruma ja vastenmielinen kuvitus. Silpomisestani huolimatta olen edelleen nainen. Ruosteinen terä ja paperin yhteen ompeleminen teki juuri minusta vähemmän naisen suomalaisten silmien edessä. Oliko se tavoite? ”
Faraonisesti leikattu, 2 tytön äiti, suomen kielen opiskelija.

muistan miten 7lk terveydenhoitaja alkoi puhua mulle tosta asiasta yhtäkkiä, olin niin nolona. Tuli sellainen olo että mussa on jotain vika, etten ole kokonainen ja en tuu koskaan riittämään kellekään. Olin niin häpeissäni” -Somaliäiti, 32