Hyppää sisältöön

VIGOR-mentorit purkamassa neitsyysmyyttiä

Yleinen

VIGOR-hankkeen aikana on käsitelty lukuisia seksuaaliterveyteen liittyviä teemoja. Viime aikoina teemat ovat kuitenkin menneet mielestäni entistä vaikeammiksi ja herkemmiksi käsitellä. Tähän liittyy myös se, että mitä pidempään olen tuntenut VIGOR-mentoreita, sitä enemmän he ovat avautuneet omasta elämästään.  

Viimeisimpänä teemana on ollut neitsyysmyytti, jonka käsittelyyn tuli kipinä erään aikuislukion opettajan sähköpostista. Hän kirjoitti kaipaavansa sekä suomenkielistä että arabian, darin ja somalin kielistä materiaalia neitsyysmyytin käsittelyyn oppilaidensa kanssa. Keräsin teeman ympärille aiheesta kiinnostuneita arabian, darin ja persian kieliryhmiin kuuluvia mentoreita ja aloimme tehdä immenkalvo- ja neitsyysmyyttejä käsitteleviä julisteita. Ryhmän työskentelyn ajalta kirjoitin muistiin ajatuksia, joita työskentelyn aikana heräsi. Tässä kirjoituksessa on niistä keskeisempiä. 

Immenkalvoon ja neitsyyteen liittyvät myytit elävät vahvana ja tietoa on vähän saatavilla 

Ennen työryhmän ensimmäistä palaveria, mentorien tuli googlata materiaalia ja keskusteluja niin suomeksi kuin muilla osaamillaan kielillä. Osa oli hyvin hämmentynyt, että myyttejä on edelleen kaikkialla: ”Luulin, että nyt olisi vähemmän kun aikaisemmin, mut vielä jatkuu”. Mentorien mukaan myytteihin liittyen Suomessa ollaan myös tiukempia kuin omassa maassa – omia lapsia halutaan ”suojella”, jotta he pysyvät kaidalla tiellä.  

Tietoa immenkalvo- ja neitsyysmyyteistä oli kuitenkin saatavilla vähän. Tietoa löytyi esimerkiksi tasa-arvosta ja oikeuksista, mutta suoranaisesti neitsyyteen liittyen tietoa oli niukasti. Englanniksi tietoa löytyi vähän enemmän ja persiaksi ja dariksi löytyi muutamia podcasteja ja Youtube-videoita. Lam7a AFE -kanavalta löytyi arabiankielisiä videoita englanninkielisillä teksteillä mm. neitsyyteen, suostumukseen, sukupuoleen ja anaalitesteihin liittyen.

Neitsyys yhdistetään usein tyttöihin 

Työryhmässä neitsyyttä ei nähty helppona terminä tai asiana. Mitä neitsyys on? Milloin menettää neitsyyden? Mitä tarkoittaa neitsyyden menettäminen? Ihmetelimme näitä kysymyksiä pitkän tovin. Yksi mentoreista sanoikin: ”Mua henkilökohtaisesti ahdistaa koko neitsyys sana. Miten sen vois poistaa? Seksiä on niin montaa eri muotoa, ei ole vaan yhtä oikeaa tapaa. Ei voi menettää mitään, ei ole mitään vähempää. Neitsyys on niin yksilöllistä ja ihmisellä on oikeus päättää, onko neitsyt vai ei ja miten menettää neitsyyden. Jos on ollut yhdynnässä ja kokee, ettei oo menettänyt neitsyyttä, niin on oikeus sanoa, että on neitsyt.”  

Mitä neitsyys on? Milloin menettää neitsyyden? Mitä tarkoittaa neitsyyden menettäminen?

Esiin nostettiin myös huomio, että neitsyys yhdistetään vain tyttöihin: ”Jos tyttö on seurustellut kerran ja poika vaikka 10 kertaa, tytön synti on paljon pahempi ja voi hän kohdata kunniaan liittyvää väkivaltaa sen johdosta. Jos tytön perään valvotaan ja rajoitetaan, se on kunniaan liittyvää kontrollia. Tyttöjä pahimmassa tapauksessa murhataan. Tämä ei liity niin paljon poikiin.” Maineeseen ja kunniaan liittyviä teemoja nostettiin esiin erityisesti materiaalin puhekuplissa. 

Veritahra neitsyyden mittarina 

Vaikka neitsyyttä kyseenalaistettiin, immenkalvo- ja neitsyysmyytin olemassaolo tiedostettiin: ”Jos verta ei ole lakanassa, voi joutua kunniaväkivallan, ja pahimmillaan kunniamurhan uhriksi.” Tosin usein maantieteellisellä sijainnilla on merkitystä: verilakanaan uskotaan enemmän maaseuduilla kuin kaupungeissa. Mentorien mukaan myös Suomessa voidaan pyytää näyttämään veritahra valkoisella paperilla hääyön jälkeen.  

Jos verta ei ole lakanassa, voi joutua kunniaväkivallan, ja pahimmillaan kunniamurhan uhriksi. 

Veritahra neitsyyden mittarina on niin tärkeä, että immenkalvoa halutaan usein suojella kaikin keinoin. Pohdimme työryhmässä, missä määrin materiaalissa nostetaan esiin urheilun mahdollinen vaikutus immenkalvon venymiseen. Tämä kuitenkin jätettiin kokonaan pois, koska ”jos laitat jalkapallokuvia, niin kukaan ei saa enää pelata jalkapalloa”. Kannattaakin aina painottaa immenkalvojen moninaisuutta sekä sitä, että kaikilla ei edes ole immenkalvoa.  

Neitsyystestejä ja immenkalvon korjausleikkauksia 

Neitsyystestejä pyydetään Suomessa koko ajan.

Mentorit tiesivät, että neitsyystestejä pyydetään Suomessa koko ajan. He myös tiesivät, että monet menevät testeihin Ruotsiin, jossa niitä tehtiin ainakin vielä muutamia vuosia sitten. Neitsyystestejä halutaan, jotta saadaan todistus neitsyydestä ja vältytään kunniaväkivallalta: ”Ehkä yksi syy miksi naiset hakevat todistusta on, että he pelkäävät kunniaväkivaltaa.”  

Lähi-idässä neitsyystestejä tehdään laajalti ja immenkalvon korjausleikkauksia tehdään muun muassa Dubaissa. Mentorien mukaan Iranissa laki kieltää immenkalvon korjauksen ja todennäköisesti myös Afganistanissa. Näitä leikkauksia toteutetaan kuitenkin laittomasti monissa maissa. Mentorit kokivat tärkeänä, että materiaalissa nostetaan esiin, ettei lääkäri voi tietää kenenkään neitsyydestä.   

Mentorit kokivat tärkeänä, että materiaalissa nostetaan esiin, ettei lääkäri voi tietää kenenkään neitsyydestä.

Joissain maissa korjausleikkauksia voi tehdä apteekissa lääkärin luona. Aina leikkausta ei voida tehdä ilman isän tai aviomiehen lupaa, minkä vuoksi näihin leikkauksiin saattaa liittyä kiristystä lääkärin ja miespuolisten sukulaisten välillä. Jossain paikoissa nämä leikkaukset käyvät hyvin kalliiksi. Usein myös äidit auttavat tyttäriään, jotta he pääsevät leikkaukseen. Äitien tehtävänä on opettaa tyttärelleen, miten olla hyvä nainen, ja jos tytär tekee jotain väärää, myös äiti leimataan.  

Uskonnolla on usein iso auktoriteetti 

Osa mentoreista ei nähnyt uskontoa tärkeässä roolissa, koska aihe kuuluu nimenomaan kulttuuriin eikä uskontoon. Toisaalta taas ”Vaikka uskonnolla ei oo isoa roolia, niin eivät ihmiset tiedä sitä, vaan uskontoon vedotaan näissä asioissa”. Toinen mentoreista sanoikin: ”Jos näihin asioihin löytyisi islamin uskonoppineilta vastauksia, heidän sanomalla olisi enemmän painoarvoa. Lääkärin kertomalla ei ole äideille tai isille välttämättä väliä, mutta jos joku uskonoppinut vakuuttaisi, että immenkalvosta ei ole mitään mainintaa uskonnossa, tällä olisi enemmän painoarvoa.” 

Lopulta materiaaleihin kirjoitettiin lyhyt maininta islamista. Yritimme etsiä koraanista suoraa lainausta, mutta sellaista ei löytynyt ”koska tästä ei ole siellä ajatuksia”.  On kuitenkin tärkeä muistaa, että aihe koskettaa muitakin kuin muslimeita eivätkä kaikki muslimitkaan usko immenkalvo- ja neitsyysmyytteihin. Esimerkiksi Syyriassa kristityt jakavat samat myytit.

Koska uskonto on monille iso auktoriteetti, pyysimme tuntemaamme imaamia kommentoimaan tekemiämme julisteita ja saimme hänen hyväksyntänsä. Toivottavasti materiaali leviää myös moskeijoihin!  

Vanhempien kanssa tulee keskustella kunnioittavasti ja vedota heidän tunteisiinsa

Vaikka mentorien mukaan kodeissa seksuaalisuudesta ei juurikaan puhuta, perheissä äidit saattavat puhua neitsyydestä hyvinkin avoimesti tyttäriensä kanssa ja isät poikiensa kanssa. Näissä on kuitenkin isoja eroja perheiden välillä. Edelleen yleistä on, että esimerkiksi television suutelukohtauksia ei katsota. Myös sana immenkalvo voidaan kokea joissain perheissä liian intiimiksi: ”Jos materiaalissa on sana immenkalvo, se menee suoraan roskiin.” Emme kuitenkaan antaneet tämän häiritä, vaan päätimme panostaa materiaalin kunnioittavaan sisältöön. 

VIGORin kohderyhmässä vallitsee suuri kunnioitus iäkkäämpää sukupolvea ja omia vanhempia kohtaan. Tämä tuli huomioida myös materiaalissa. ”Et voi tietää minun neitsyydestäni muuten kuin kysymällä minulta. Minulla on kuitenkin oikeus kieltäytyä vastaamasta. Olethan minun tukenani etkä syytä minua, jos et saa haluamaasi vastausta.” -kohdasta otettiin pois ”minulla on kuitenkin oikeus kieltäytyä vastaamasta”, vaikka osan mielestä se oli hyvin sanottu. Mietimme kuitenkin laajempaa kohderyhmää, joka voi kokea kyseisen lauseen liian epäkunnioittavaksi ja tulimme siihen tulokseen, että tällainen lause ei kuulosta välttämättä laajan kohderyhmän keskuudessa kovin realistiselta tavalta ilmaista itseään.  

Mentorit kokivat, että myytteihin liittyen nuorien ajatuksiin ja asenteisiin on helpompi vaikuttaa.

Mentorit kokivat, että myytteihin liittyen nuorien ajatuksiin ja asenteisiin on helpompi vaikuttaa. Vanhempien ajatusmaailman muuttaminen puolestaan nähtiin vaikeana. Vanhempia puhuttelee usein uskonnon lisäksi tunteisiin vetoavat tarinat, joita haluttiin ottaa mukaan myös materiaaliin: ”Kun äiti rakastaa lapsiaan ja hänellä on huono kokemus, ei hän halua samaa lapsilleen. Ja äideillä on neitsyyteen liittyen on huonoja kokemuksia.”  

”Julisteet eivät yksin muuta mitään” – tarvitaan keskustelua omalla äidinkielellä 

Immenkalvo- ja neitsyysmyytit ovat syvällä kulttuurissa, minkä vuoksi näiden kumoaminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Lisäksi yksi mentoreista huomautti: ”Julisteiden kautta on tosi vaikeaa tehdä muutosta, koska suuri osa on luku- ja kirjoitustaidottomia”. Tämän vuoksi omien kokemusten jakaminen ja dialogi ovat tärkeässä roolissa: ”Haluamme avata keskusteluita perheissä näistä aiheista ja siitä, miten perheessä voisi keskustella näistä asioista. Mitä siveellisyys teillä tarkoittaa? Jos tyttö on harrastanut esiaviollista seksiä, miten reagoit? Entä miten reagoit, jos poika on harrastanut esiaviollista seksiä?”  

Yhdessä tehty materiaali toimiikin parhaiten yhteisöjen avainhenkilöiden ja ammattilaisten puheeksioton välineenä. 

Yhdessä tehty materiaali toimiikin parhaiten yhteisöjen avainhenkilöiden, mentorien ja ammattilaisten puheeksioton välineenä. Lisäksi tarvitaan vielä videomateriaalia, jota toivon mukaan päästään tekemään tulevaisuudessa.  

Somalitaustaisille tehdään oma juliste, joka puhuttelee heitä 

VIGOR-hankkeen yhtenä kohderyhmänä ovat somalin kieliryhmään kuuluvat henkilöt. Työryhmän ja somalitaustaisten VIGOR-mentorien kanssa käytyjen keskusteluiden pohjalta nousi kuitenkin esiin, että myytit eivät ehkä kosketa Suomen somalitaustaisia niin paljoa. Yksi mentoreista totesi, että ”somalinuoret ovat olleet niin kauan Suomessa sekä perehtyneet laajasti islamiin, joten somalinuorilla on ehkä liberaalimpia ajatuksia”. Lisäksi pohdimme, että ehkä tyttöjen sukuelinten silpominen seksuaalisuuden kontrolloinnin ja neitsyyden suojelun keinona on vaikuttanut siihen, että esimerkiksi verilakana on saanut heidän keskuudessaan vähemmän jalansijaa.  

Keskustelimme myös somalitaustaisten sukupolvien välisistä eroista. Esimerkiksi ensimmäisen sukupolven somalitaustaisilla maine oli todella tärkeässä roolissa ja ulkomailla opiskelun nähtiin vaarantavan naisen siveyden. Tänä päivänä taas monet nuoret somalinaiset opiskelevat yksin ulkomailla. Toki perheiden välillä on isoja eroja näihin liittyen. Yksi mentoreista oli myös huomannut, että nykyvanhemmat ovat iloisia, että somalityttö tuo kotiin somalipojan. Ennen esimerkiksi klaanilla oli isompi merkitys puolison valinnassa. Lisäksi ennen epäiltiin naisen siveyttä aina eron jälkeen. Nykyään somalien keskuudessa erotaan niin paljon, että tällaisille huhupuheille ei ole enää niin paljon sijaa.  

Totesimmekin, että tehdyn materiaalin pohjalta olisi parasta tehdä nimenomaan somaliyhteisöä palveleva juliste.

avatar

Tiina Alakärppä

VIGOR-hankkeen päällikkö

Tämä sinun pitää tietää immenkalvosta, anatomiasta ja oikeuksista

0