7 pointtia: miksi VIGORin lähestymistapa toimii?

Yleinen


1.
Kohderyhmä mukaan ja kaikkien vahvuudet esiin

VIGORissa me vahvistamme kohderyhmän avainhenkilöiden tietotaitoa, jotta he voivat tehokkaasti edistää seksuaaliterveyttä omissa yhteisöissään. Koulutetut mentorit toimivat seksuaaliterveyden sanansaattajina, mutta samalla myös kulttuuritulkkeina. Heillä on hyvä pohjatieto sekä kohderyhmän omasta kulttuurista, että suomalaisesta kulttuurista. Tämän vuoksi tiedon eteenpäin vieminen on tehokasta.

Tästä aiheesta kertoi myös afganistanilaistautainen VIGOR-mentori VIGORin blogissa, jossa hän avaa omaa näkemystään maahanmuuttajien seksuaalirikoksista ja niiden ehkäisemisestä.


2.
Tavoitteena keskustelukulttuurin muutos

Kuulemme usein keskustelujen jälkeen, että osallistujat puhuivat kyseisestä aiheesta ensimmäistä kertaa. Useamman kerran on ollut esimerkiksi sellainen tilanne, jossa aikuiset synnyttäneet naiset näkevät tamponin ensimmäistä kertaa. Olemme sitä mieltä, että keskustelukulttuurin on hyvä muuttua, jotta uutta tietoa saadaan myös eteenpäin. Tämän vuoksi työmme usein onkin prosessi, jonka aikana tutustutaan rauhassa seksuaaliterveyden teemoihin.


3.
Sensitiivisyys myös sanojen käytössä

VIGORissa sensitiivisyys näkyy siinä, että käsittelemme seksuaaliterveysteemoja hyvin varovaisesti – varsinkin, jos tapaamme henkilöitä ensimmäistä kertaa. Vältämme esimerkiksi joissain konteksteissa käyttämästä sanaa ’seksuaalisuus’, joka ymmärretään usein hyvin kapeasti.

On yleistä, että kohderyhmän kielessä ei ole sanaa ’seksuaalisuus’, minkä vuoksi se usein käännetään sanaksi ’seksi’. Siksi lähestymme usein aiheita hieman ”mutkan kautta”. Tavoitteena on, että saamme avoimen ja kunnioittavan kontaktin kohderyhmäämme, minkä myötä voimme jatkaa keskustelua heidän kanssaan myös jatkossa.

4.
Tarinat ja samaistuminen

Erittäin hyvä menetelmä seksuaaliterveysaiheiden lähestymiseen on aidot tarinat. Tarinoiden kautta voimme käsitellä teemaa hieman etäämmältä, minkä myötä teeman käsittely ei tunnu niin intiimiltä.

Usein tarinoista löytyy myös kosketuspintaa – esimerkiksi ensimmäisten kuukautisten kokemukseen liittyy lähes poikkeuksetta häpeän tunteita ja niistä keskustelemalla löydetään heti jotain yhteistä hyvin moninaisessakin porukassa. Samalla huomaamme, että seksuaaliterveysaiheet koskettavat naisia ympäri maailmaa, ja niistä on tärkeä keskustella. Tästä yhteisymmärryksestä on hyvä lähteä ryhmäkeskustelussa eteenpäin.

5.
Oman suojamuurin laskeminen

Ryhmissä pyrimme siihen, että kohderyhmä keskustelisi intiimeistäkin asioista ja löytäisi parhaimmassa tapauksessa vertaistukea ryhmäläisiltä. Jotta he voivat osoittaa empatiaa ja kunnioitusta myös meitä työntekijöitä kohtaan, meidänkin tulee laskea omia suojamuurejamme ja kertoa omia tarinoitamme. Itsemme inhimillistäminen onkin yksi tärkeä keino saavuttaa kohderyhmämme luottamus ja saada heidät avautumaan.


6.
Jalkaudutaan turvalliseen tilaan

Turvallinen tila on ehdottoman tärkeä, jotta kohderyhmä uskaltautuu jakamaan omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Tämän vuoksi VIGORissa pääasiallisesti tehdään töitä jalkautumalla kohderyhmän pariin eli sinne, missä heillä on valmiiksi turvallinen tila ja turvalliset ihmiset ympärillä.

7.
Työntekijän tehtävänä keskustelun fasilitointi

Työssämme jätämme niin sanotusti oman asiantuntemuksemme toimistolle. Kohderyhmämme ei yleensä kysele hienoja titteleitä. Tärkeintä on, että olemme mukana tasavertaisena keskustelijana emmekä auktoriteetti-oppilas -asenteella. Fasilitointitaidot ovat työssämme todella tärkeitä, koska niiden avulla saamme kohderyhmän keskustelemaan ja keskustelukulttuuria muutettua.

Lähestymistapamme on tuottanut hienoa tulosta

Olemme kouluttaneet vuoden aikana 37 mentoria pääkaupunkiseudun, Turun ja Kajaanin alueilla. Koulutuksiin on tullut osallistujia myös Tampereelta ja Iisalmesta. Mentorien joukossa on 14 miestä ja 23 naista. Mentorien kautta olemme tähän mennessä tavoittaneet useita satoja kohderyhmään kuuluvia henkilöitä.

VIGORin hankepäällikkö Tiinan esimerkki naisryhmästä, jossa keskusteltiin kuukautisista

Menin naisten ryhmään keskustelemaan kuukautisista. Kerroin, että minun nimeni on Tiina ja työskentelen projektissa, jossa käyn keskustelemassa maahanmuuttajanaisten kanssa terveydestä.

Sanoin ryhmälle, että haluan kertoa heille kaksi tositarinaa. Toinen kertoi siitä, kun somalitytöllä alkoi ensimmäiset kuukautiset kesken koulupäivän Somaliassa. Toinen tarina taas sijoittui Eurooppaan ja siinä tytöllä alkoi kuukautiset bussissa. Tässä tarinassa vanhempi tuntematon poika pelasti tytön nolostumiselta. Tarinoiden pohjalta keskustelimme siitä, kuinka tärkeää on, että tytöille puhutaan kuukautisista. Monet myös tunnistivat häpeän tunteen kuukautisiin liittyen. Myös ryhmäläiset innostuivat kertomaan omista kokemuksistaan. Tämä oli hienoa, koska kun esittelin keskusteluteeman ennen tarinoita, ryhmäläisten kehonkieli muuttui hieman varautuneeksi. Tämä kuitenkin on yleistä, mutta sen huomioiminen on tärkeää.

Tarinoiden jälkeen nostin pöydälle kuukautissiteitä, tamponeita ja kuukautiskuppeja. Puhuimme pakkausten pisaramerkinnöistä ja siitä, kuinka erilaisia siteitä on olemassa. Sitten puhuimme myös tamponeista. Kaikki eivät tienneet mikä tamponi on ja sen vuoksi piirsin taululle naisen emättimen, kohdun ja munasarjat. Avasin tamponin kääreestä ja näytin kuvasta, minne se laitetaan. Upotin tamponin veteen ja katsoimme mitä sille tapahtuu. Seuraavaksi otimme puheeksi kuukautiskupin, joka oli koko ryhmälle uusi tuttavuus. Demonstroin jälleen kuvan avulla, miten sitä käytetään ja mihin se laitetaan. Vertasimme myös siteiden, tamponeiden ja kuukautiskuppien hyviä ja huonoja puolia.

Kuukautiskeskusteluun meni yli tunti. Lopussa minulla oli vielä hieman aikaa. Olin tulostanut valmiiksi eri seksuaaliterveyteen liittyviä teemoja paperille. Näytin niitä heille ja kerroin, että puhun työssäni naisten kanssa esimerkiksi näistä teemoista. Kävimme nopeasti läpi mitä kaikki teemat tarkoittavat. Papereissa luki esimerkiksi lasten kasvatus, rintasyöpä, ehkäisy, sukupuoliroolit, avioliitto, syöpäseulonnat, väkivalta, naiseus ja mieheys sekä virtsankarkailu. Kun kaikki ymmärsivät teemat, kerroin, että tämä kaikki on seksuaaliterveyttä.

Lopussa vielä totesimme, että seuraavaksi kun kuulemme sanan seksuaaliterveys tai seksuaalikasvatus, tiedämme, mitä kaikkea siihen liittyy – että kyse ei aina ole vain seksistä vaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.