—
VIGORin somalitaustainen kohderyhmä on jo monipäisesti kommentoinut tyttöjen sukuelinten silpomisen uhasta käytävää keskustelua. THL:n tilastojen mukaan kurditaustaiset naiset ovat myös silpomisen riskiryhmää, joten annamme nyt äänen kurditaustaisille henkilöille, jotka ovat olleet VIGORin toiminnassa mukana.
Haastattelimme 16 henkilöä: 11 naista ja 5 miestä, jotka ovat kotoisin Kurdistanista tai muualta Iranista tai Irakista. He kaikki olivat melko vahvasti siinä käsityksessä, että kurdien keskuudessa silpominen on todella harvinaista. Monet kuitenkin sanoivat, että kurdien kanssa on aiheesta vaikea keskustella, sillä aiheesta ei ole ymmärrystä ja se on yhä tabu.
Kurdit ovat riskiryhmää, mutta silpomisperinne on marginaalista
THL:n vuonna 2012 keräämän aineiston mukaan n. 70 % somalialais- ja 32 % kurditaustaisista naisista kertoi läpikäyneensä silpomisen. Tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessa tutkittiin Suomen turvapaikanhakijoita, joista Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka -ryhmässä 10% ja Muu Afrikka -ryhmässä joka kolmas oli läpikäynyt silpomisen. Tutkimuksessa ei eritelty lähtömaita.
”Ei läheskään kaikki tiedä mitä on silpominen. En minäkään tiennyt kunnes aloin opiskella kätilöksi. Sit vasta aloin tietää et mitä ihmettä tuolla maailmassa tehdään naisille.”
Kätilö, Iranin kurdi
Kurdien keskuudessa voi olla hankalaa saada tietoa silpomisesta, sillä yhteisönkään keskuudessa silpomisesta ei puhuta avoimesti. Tämä voi johtua siitä, että aihe ei ole heille tuttu. Eräs haastateltavistakin kertoi hämmentyneensä, kun häneltä kysyttiin tästä aiheesta, ”koska tää ei oo koskenut mua henkilökohtaisesti tai mun ikäisiä läheisiä.”
Nekin mahdolliset yksilöt, jotka kannattavat silpomista, luultavasti tietävät kuuluvansa marginaaliin, eivätkä siksi halua ääneen kertoa mielipidettään.
Silpominen voi myös olla enemmän tabu ja marginaalista kurdien, kuin somalien keskuudessa siksi, että kurdien lähtömaissa silpominen on laissa kiellettyä. Suomessa sairaanhoitajana työskentelevä Iranin kurdi kertoi, että ”Kurdistanissa todella moni imaami ajoi ja puolusti lakia, mikä on aivan huikea homma.”
”Kurdistanissa kaikenlainen naisen ympärileikkaus on rangaistava teko eikä sitä oo kyllä suoritettu viimeisen 25-30 vuoden aikana melkein yhtään.”
Sairaanhoitaja, Iranin kurdi
Puheeksiottaminen hankalampaa kurdien, kuin somalien keskuudessa
Somalitaustaisille ihmisille silpominen on tuttu perinne, sillä Somaliassa silpominen ja varsinkin sen pahin muoto, faraoninen leikkaus, on yhä yleistä. Suomensomalialaisilla on usein jo vankka ymmärrys ja mielipide silpomiseen liittyen.
Sen sijaan kurdien keskuudessa silpomisperinne ei ole yhtä vankalla pohjalla, eivätkä kaikki edes tiedä siitä. Kurdien keskuudessa tyttöjen silpominen on myös huomaamattomampaa: leikkaus on usein niin pieni, ettei sitä välttämättä huomaa.
”Mää oon enemmän nähnyt somalinaisten silpomisia jotka sitten on tullut synnyttämään ja heistä kyllä huomaa sen, ja heidän kanssa on helpompi puhua ko se on näkyvää ja he tietää sen. Meidänmaalaisilla se on vaikeeta koska se on niin pientä eikä se vaikuta välttämättä kaikkiin elämän osa-alueisiin.”
Kätilö, Iranin kurdi
Jotkut eivät edes tiedä, että heidät on pienenä ympärileikattu. ”Se on todella pientä mitä on ympärileikattu – – klitoriksen hupusta leikataan ihan vähän niin eihän se edes vie seksihaluja kuten ehkä vanhoillisemmat ajattelee”, kommentoi eräs Iranin kurdi, joka työskentelee sairaanhoitajana Suomessa.
Tiedon puute ja perinteen marginaalisuus tuovat omat haasteensa aiheen puheeksiottamiseen. Siinä missä somalinainen tietää, onko hänet silvottu – ja hänellä luultavasti on mielipide siitä, haluaisiko hän samaa omille tyttärilleen – moni kurdinainen ei ole ajatellutkaan asiaa.
VIGORin mentorikoulutuksissakin kurditaustaiset naiset ovat hämmästelleet tilastoja, joiden mukaan kurdit ovat silpomisen riskiryhmää. Moni ei ole kuullutkaan silpomisesta, tai ainakaan mieltänyt sitä mitenkään omaan kulttuuriin kuuluvaksi perinteeksi.
Jos Suomen kurdien keskuudessa silpomista yhä tapahtuu, se on hyvin piiloteltu aihe ja selkeästi tabu.
”Olen enemmän huolissani kurdinaisista, koska he eivät puhu asiasta yhtä avoimesti kuin somalinaiset/tytöt. Näin ollen mahdolliset silpomisen aiheuttamat haitat eivät näy heti,
Kätilö, irak
ja vaikuttavat suuremmin tytön
minä-kuvaan.”
Teksti: Martta Kaskinen, Tiina Alakärppä ja 16 haastateltua kurdi-, iranilais- ja irakilaistaustaista suomalaista
Muita sitaatteja haastatelluilta:
”Otan FGM:n puheeksi myös asiakkaitteni kanssa enkä ole vielä törmännyt iranilaiseen tai kurdilaiseen naiseen jolle olisi tehty toimenpide. Toki tämähän ei kerro koko totuutta eikä osa naisista tunnista asiaa välttämättä.” -Terveydenhoitaja, Iranin kurdi
”En oo itse törmännyt yhtään nuoriin tyttöihin jolle ois tehty tätä. Esimerkiksi ko oon nyt ollut eri naistenklinikan osastoilla niin kyllä ne silvotut on ollut niitä naisia jotka ovat melkein koko ikänsä eläneet irakin tai iranin alueilla.” -Kätilö, Iranin kurdi
”Jos multa kysytään niin kurdistanissa tapahtuu [silpomista] todella vähän. Mun on todella vaikea uskoa että Suomen kurdit suorittais tätä. Pojilla kylläkin ympärileikataan. Ei-muslimi kurditkin kyllä aika paljon ympärileikkaa poikiaan.” -Sairaanhoitaja, Iranin kurdi
”Usein perinnettä jatkavat ovat huonosti koulutettuja, he ovat kuulleet huhupuheita ja heillä ei ole tietoa omasta uskonnosta.” – Järjestötyöntekijä, iranilaistaustainen
”Tosi harvoin oon nähnyt iranilaisia kurdeja tai turkkeja jotka kuuluvat vähemmistöön ja ovat tehneet silvonnan. Ehkä niin kuin näiden vuosien aikana nähnyt pari henkilöä.” -Tulkki, irakilaistaustainen
Haastateltujen vinkkejä siihen, miten ja missä kurdeille saisi tietoa silpomisesta:
”Miten saadaan erakkoihin yhteyttä niin se on kyllä vaikea prosessi. En kertakaikkiaan tiedä, että miten heihin voi ottaa yhteyttä. Yhteyden saa vain miehen kautta mutta hänkään ei halua yhteistyötä. Ainoa asia saada kiteyttää asia niin alettais jo pienestä asti kontrolloida näitä tyttöjä eli kysyttäis hyvin hienovaraisesti että miten perheessä ollaan ja hienosti näitä juttuja. Että sais hyvän käsityksen että mitä siellä kotona on. Terveydenhoitajat myös pelokkaita tän asian suhteen.”
-Kätilö, Iranin kurdi
”Monet saavat vasta Suomessa tietoa tästä perinteestä. Heille tulisikin antaa heti Suomeen tullessa enemmän tietoa tästä aiheesta. Tietoa olisi hyvä olla saatavilla persiaksi ja tiedon antajan tulisi olla nainen. Näitä naisia, jotka puoltavat leikkausta, tavoitetaan esimerkiksi järjestöjen ryhmien kautta, monet naiset ovat aktiivisesti mukana netissä esimerkiksi Facebookin eri ryhmissä, Suomen kielen opetusryhmät ovat hyviä paikkoja, nuorille aiheesta voisi puhua koulussa esimerkiksi uskonnon tunteja korvaavilla tunneilla ja julisteet aiheesta olisivat todella tarpeellisia.”
-Järjestötyöntekijä, Iran
”Mitä itse oon huomannut tuolla töissä niin kätilöiden on tosi vaikea puhua näistä aiheista. Ja se on tosi vaikea asia ja se on tosi ymmärrettävää. Että miten sää hienovaraisesti tuot sen asian esiin ja samalla pitää olla suorasanainen. Siihen tarvitaan tosi pitkä hoitokontakti että ihminen alkaa luottaa sinuun ja alkais kertomaan näitä asioita enemmänkin. Että saisit tietää että onko naisella aikeita tehdä tätä omalle tyttärelleen. Enemmän tää menee neuvola ja terveydenhoitajatoimintaan. Heidän pitäis pontevammin ottaa asia esille.”
-Kätilö, Iranin kurdi
”Tärkein asia on puhuminen. Täytyy uskaltaa rikkoa näitä rajoja, joiden alkuperää emme edes tiedä, eikä ole yhtä oikeaa syytä tai tarkoitusta silpomisesta. Hyvin monesta asiasta pidetään vahvasti kiinni tietämättä asian alkuperää tai oikeaa tarkoitusta. Tyttöjen silpominen on juurikin tällainen asia, joka vähenee sitä mukaan kun asiasta puhumme ja uskallamme tuoda esiin mielipiteemme. Suoraa uskonnollista syytä ei ole, eikä toimenpide vähennä mitään oireita tytöillä.
Ja tärkein asia, naista ei hallita rajoittamalla. On tärkeää kertoa kohderyhmälle, että ei suojata naista/tyttöä rajoittamalla, vaan opettamalla suojautumaan ja kieltäytymään itse. Myös silpomisessa sama idea – miksi poistaa koko iäksi nautinto tärkeästä asiasta kuin seksi, kun on muitakin tapoja suojata tytärtä?”
-Kätilö, Irak